Viime viikolla oli jo tosi hyvä pohjafiilis, vaikka itse viikko ei niin loistava ollutkaan. Viikkoon mahtui mm. yhteenotto pomon kanssa ja kiusaamistilanteen kärjistyminen työkaverin osalta niin etten halunnut tiistaina tulla enää ollenkaan töihin. Kaikesta huolimatta fiilis oli kuitenkin hyvä vaikkakin väsynyt viikonloppuun mennessä. Viikonlopun aikana/viikon alkuun mennessä ahdistus palasi kuitenkin todella vahvana ja on nyt koko ajan päällä. Taas on hieman vaikea löytää tarkkaa syytä, mistä asia voisi johtua ja mitä sille niin ollen voisi tehdä.
Ajattelin eilen sen olevan vain maanantaista johtuvaa, mutta enää ei pelitä sekään selitys kun tänään on jo tiistai. Kurja olla ja tulee luikittua seiniä pitkin, kun ei jaksaisi/haluaisi kohdata ketään. Tai nökötettyä omalla paikallaan koko päivä. Tekee varmasti tosi hyvää kropalle istua samassa paikassa päätteen edessä koko päivä ja nousta ainoastaan ruokatauon ajaksi. Ja silläkin tauolla siirtyä vain toiseen paikkaan istumaan.
Ahdistus on kyllä outo tapaus. Enpä ole ennen tajunnutkaan sen olevan näin kouriintuntuva olotila. Tai aiemmin en osannut eritellä sitä. Nyt osaan, kun erotan hetket, jolloin sitä ei ole ollenkaan ja hetket jolloin se on niin voimakkaana päällä, että se meinaa jyrätä yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti